perjantai 31. toukokuuta 2013

Lopultakin... Isle of Skye!

Viimeinkin kaikki yliopiston tentit on ohi ja koittaa vapaus! Se ei kuitenkaan tarkoita, että kiire olisi ohi... Huomenna laiva lähtee Orkneylle, jonka jälkeen Shetlannin saarille. Nyt on kuitenkin viimein aika Isle of Skye päivityksen, sillä kävin siellä jo pääsiäisloman viimeisellä viikolla (siis 10.-13.4. yli kuukausi sitten, hupsis...).

Saimme poikaystäväni kanssa aika edullisen reissun järkättyä matkustamalla epämukaviin aikoihin. Kuten lähtemällä matkaan aamukuudelta ja tulemalla perille puolen yön jälkeen. Matkat Skotlannin itä-rannikolta junilla ja busseilla länsirannikolle ja itse saarelle kesti ainakin seitsemän tuntia vaihtoineen päivineen. Saavuimme kuitenkin pirteinä kuin peipposet Portreehen, Skyen pääkaupunkiin, josta lähdimmekin patikoimaan B&B:iimme, joka sijaitsi noin tunnin patikkamatkan päässä kaupungista. Kulkuneuvottomina kävelimmä järrkyttävät  määrät noiden neljän päivän aikana, niin että jalatkin tuli rakoille. Busseja kulkee, mutta melko rajoitetusti ja kaikki kulkevat Portreen kautta. Bussien rajoittavuuden takia ensimmäisenä iltana tutustuimme lähinnä jalan lähiseutuun. 

Tällaisia pieniä metsiköitä oli matkamme varrella ja KAIKKIALLA oli lampaita.
Eläinvauvoja kaikkialla!
Eläimiä kaikkialla!
Auringon lasku.

Ensimmäisenä aamuna kohteenamme oli yksi Skyen kuuluisuuksista: Fairy Glen. Tästä paikasta tuli ainakin minulle heti mieleen Hobittila. :)



Alueella oli myös paljon vesiputouksia, joista yhden juurelle löysimme.



Uig.
Päivän toinen kohde oli ehkä saaren kuuluisin: Old Man of Storr.

Juurella.
Kiipeämisen jälkeen.

Korkeimmalla paikalla! Ja oikeassa reunassa itse Old Man of Storr. Alhaalla näkyy sekä järvi että meri.
Tämän päivän iltana majapaikkaan kävellessä vastaan tuli erittäin pyöreä lehmä. Ei aikaakaan kun törmäsimme oikeaan lehmien ja niiden vasikoiden kokoontumiseen tienvarrella. Eikä siinä vielä kaikki! Iltahämärässä vähän myöhemmin näimme lauman lampaita kokoontumassa tiellä. Jotain hämärää oli selvästikin tekeillä...
Tässä osa sitä porukkaa,  johon törmäsimme...
Kolmannen päivän kohteena oli Coral Beach lähellä Dunveganin kaupunkia saaren länsirannikolla.
Oli epätavallisen aurinkoinen päivä, jona poltin naamani...
Dunveganin linna.



The Coral Beach, joka on saanut nimensä valkoisesta hiekastaan...
Hiekan alla kulki puroja. Kuului hauska ääni kun istui hiekalla.

Laskuveden aikaan, pystyi "kävelemään vetten päällä".
Ja ranta ja maisema muuttui äkisti.
Viimeisenä päivänä istuskelimme Portreessa odottelemassa bussia, kirjoittaen postikortteja ja nauttien auringosta (sekä pahasta jäätelöstä...). Hyvä reissu yleensä ottaen, vaikkakin väsyttävä. Isle of Skyellä on ehdottomasti käymisen arvoisia paikkoja, ja se on mukavan hiljainen ja maaseutumainen paikka. Siellä voi myös nähdä tähtitaivaan ihan uudella tavalla, kun on jonkun matkan päästä isoista valosaasteen lähteistä. :)

Portreen satama illalla.
Portree illalla.
Näkymä Portreesta Cullen vuorille.
Portree aamulla. 
Siinä Isle of Skye nopeasti! Seuraavana täytyykin päivittää viimeisten opiskeluviikkojen kuulumiset, tenttihysteria ja loput matkat ja kesätunnelmat. :)

lauantai 4. toukokuuta 2013

Easter holiday, osa 2: sisko, St. Andrews ja Edinburgh

Pääsiäisloman toisella viikolla siskoni Saara tuli käymään Aberdeenissa. Saaran kanssa tutustuttiin Aberdeenin kampukseen, keskustaan ja rantaan. Tutustuin itse ensimmäistä kertaa myös oman laitokseni Zoology rakennuksen museoon, mikä olikin positiivinen yllätys! :)
Saint Machar´s cathedral
Aberdeen beach
Aberdeen riitti meille kuitenkin vain päiväksi, ja seuraavana päivänä lähdimme Stonehaveniin ja Dunnotarin linnaan. Dunnotarin linna on rakennettu vaikuttavalle paikalle kalliolle meren rantaan. Itse linna on säilynyt melko huonosti tähän päivään saakka. Lähinnä raunioita on jäljellä. Yksi huone on restauroitu entisten aikojen tapaan. Kuitenkin linnan sokkeloisista raunioista tykkääville paikka on maksunsa arvoinen. Jännitysmomentti raunioissa voi olla myös sen asukkaat, pulut, sillä kuka nyt ei pelkäisi niiden aavemaista ääntä yhdistettynä ennalta arvaamattomaan siipien havinaan ja vain yhden uloskäynnin omaavaan rauniohuoneeseen. Ehkä parasta linnassa on kuitenkin sen sijainti. Rakentajat ovat selvästi ajatelleet vuosisatojen päässä odottavia turisteja paikan valitessaan. Meren voi nähdä aika lailla joka suunnasta mikä, yhdistettynä korkeaan paikkaan, aiheuttaa myös sen, että ei niin kauniina päivinä tuuli voi olla niin kova, että linnaan ei turisteja päästetä.
Delfiinejääää!!!! Ainakin jotain siellä on!
Dunnotar castle
Siellä ne pirulaiset - lokit - pesii...
Hihii!
Tällaisia maisemia sieltä näkyy.
 Linnan jälkeen tutustuimme itse Stonehavenin pikkukaupunkiin. Paikka on melkoisen pieni, vaikkakin viehättävä, joten päädyimme bussia odottaessamme lähinnä syömään uskomattoman halvasta Farmfoodsista (pakasteisin erikoistuneesta ketjuliikkeestä) ostamiamme eväitä ja katselemaan koiranulkoiluttajia ja merta.
Stonehaven beach
Tällä tytöllä riitti kosijoita!
Tästäkin Stonehaven on kuuluisa. Olimme valmiit maistamaan tätä verisuonet tukkivaa hirvitystä, mutta huonoksi (vai hyväksi?) onneksemme paikka oli juuri tuolloin kiinni. 
 Kolmantena päivänä matkasimme yhä kauemmas Aberdeenista. Kolmen tunnin bussimatkan päässä odotti St. Andrews. Päivä oli parempi kuin mitä toivoa saattoi, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. :) Voi olla että suotuisa säätila vaikuttaa mielikuvaani, mutta täytyy sanoa, että St. Andrews on yksi ehdottomista suosikkikaupungeistani Aberdeenin ulkopuolella. Pieni yliopistokaupunki satamineen, yliopistoineen ja maailmankuuluine golfkenttineen. Jos Aberdeenin yliopiston kampus on jotain uskomatonta, niin St. Andrewsin kampus on kuin unelma! Kiertelimme rannalla, katsastimme linnan (kyllä täälläkin on linna) ulkopuolelta, söimme fish and chipsit pienessä puutarhassa ja makoilimme auringonpaisteessa vuosisatoja vanhalla hautausmaalla. Lisäksi söimme jäätelöä ja otimme taiteellisia kuvia. Hieno päivä siis!
St. Andrews
Puu, johon rakastuin! Satoja vuosia vanha tammi kampuksella.
Kampusta
Tällä rakennuksella on ollut joskus kokoa. 

Täällä jos missä on mukava makoilla mullan alla (tai päällä).
Kaunis rakennus!
St. Andrewsista siskosten matka jatkui Edinburghiin, Skotlannin pääkaupunkiin, jossa vietimme kaksi yötä. Majoituimme Budget Backpackers hostelliin, mikä osoittautuikin hyväksi ja halvaksi. Olimme kahdeksan hengen huoneessa, joka oli oikein rauhaisa paikka yölläkin, lukuunottamatta nitiseviä sänkyjä. Hostellimme järjesti mm. päivittäin ilmaisia kävelykierroksia sekä pubikierroksia, joista molemmat testasimme ja olimme erittäin tyytyväisiä. Saimme kuulla mm. kummitustarinoita (Edinburghissa jos missä niitä riittää!), J.K. Rowling tarinoita (hän kirjoitti Pottereita Edinburghissa) sekä ihan vaan historiallisia faktoja. Mieleen jäi mm. se, että Rowling nappasi monia hahmojen nimiä vanhalta hautausmaalta: myös Voldemortin nimi löytyy yhdestä hautakivestä ja se, että uuden kaupungin puolella ainoastaan joidenkin vanhojen rakennusten ulkokuoret on suojeltu, mikä on johtanut siihen, että kuoren sisälle on voitu rakentaa talo, siis talo talon sisällä! Ja että paaaaljon paljon ihmisiä on kuollut Edinburghissa kaiken maailman hullujen takia... Löysimme vanhasta kaupungista myös lukuisia aivan ihania pikkuliikkeitä, joista tarttui yhtä jos toista matkaan. Vierailimme myös valtavassa ja aivan mahtavassa National museumissa, josta löytyi paljon sekä Skotlannin historiaa että eläimiä, tekniikkaa, kulttuureja ja vaikka mitä. Mieletön museo, jossa voisi viettää päiviä! Ja vielä ilmainen, kuten museot tapaavat koko Iso-Britanniassa olla, mikä on hieno asia. :)  
Walter Scott -monumentti
Eriväristen talojen ja pikkuliikkeiden katu, joka oli J.K. Rowlingin innoituksena Viistokujalle. Kadulta löytyy mm. juustoihin, sianlihaan ja tartaniin (skottiruutukankaaseen) erikoistuneet liikkeet.
Tämä rakennus taas oli Tylypahkan innoittaja.
Zombiehäkki? Ei, vaan kalterit on rakennettu estämäään ruumiinryöstäjiä, jotka kylmän viileästi kaivoivat tuoreita ruumiita ylös ja möivät lääketieteellisiin kokeisiin.
Bobby! Kuuluisa koira, joka istui isänsä haudalla vuosikausia hänen kuolemansa jälkeen.
Deacon Brodie oli 1700 -luvulla elänyt hyväosainen ja kunnioitettava kansalainen, joka myöhemmin paljastuikin öisin varastelevaksi ja uhkapelejä harrastavaksi lurjukseksi. Hänen mukaansa on tietenkin nimetty pubi. (Kuten myös esim. naisen joka, tappoi epätoivotun vauvansa ja selvisi hirttotuomiosta olemalla liian lihava, jotta kaula napsahtaisi katki.)

Kukkulan laella.
Edinburgh <3 Vasemmalla näkyy linna. Kuvattu yhdeltä Edinburghin kolmesta kukkulasta, jotka ovat itseasiassa  passiivisia tulivuoria. Kyllä!
Seuraavana luvassa Isle of Skye, jossa kävin viimeisellä pääsiäislomaviikolla. :)