Alkuhäslinkiä

Nyt on hyvä hetki päivittää kuulumisia, kun ensimmäistä kertaa päiviin ei ole hetkeen kiire mihinkään. Laukku on tosin vieläkin purkamatta ja huone kuin räjähdyksen jäljiltä. Nyt on siis tullut vietettyä viikko täällä, ja tuntuu siltä, että tähän ilmastoon ja kieleen alkaa jo pikkuhiljaa tottua. Sää onkin ehkä hieman lämmennyt tänä aikana, tai sitten tähän meri-ilmastoon on tosiaan jo tottunut. Tällä hetkellä lämpötila on noin 4 astetta ja pientä tihkusadetta, niin kuin koko päivän. Yleisesti ottaen täytyy sanoa, että ainakin sinä aikana, kun täällä olen ollut, ei sää ole ollut niin kamala kuin ehkä odottaisi. Ja enää en palele oikestaan ollenkaan. Jotkut britit tai skotit ovat kyllä aivan tunnonttomia, kun hyvin kylminäkin päivinä saattaa nähdä jonkun (yleensä miespuolisen) henkilön shortseissa ja t-paidassa ulkona! Kun minulla on siis samaan aikaan talvitakki päällä... Aurinko on myös mukavasti paistanut ainakin osan aikaa joistain päivistä. Mutta, on tosiaan ihan tavallista, että saman päivän aikana on täydellisen tyyntä ja aurinkoista ja lämmintä sekä kamala myrskytuuli ja vaakatasoista sadetta. Se täällä piristää, että kevät ihan oikeasti on jo tulossa! Linnut laulaa ihan siihen malliin, ja lunta ei ole näkynyt moneen päivään. Ennen kuin tulin tänne, täällä oli ilmeisesti ollut ongelmia lumen kanssa. Sitä oli satanut varmaan vaan muutama sentti, ja kaikki oli kaaoksessa. Se on kyllä jotenkin huvittavaa, että kun sitä lunta kuitenkin joka vuosi vähän tulee (kai??), niin siihen ei ole varauduttu. 

Meri!

Satama (ja jonkun pää heijastumassa bussin ikkunasta :D)!

Löysin sataman kalliista, hassusta pikkumökkikaupunginosasta jotain kotoisaa.

Ehkä siinä tarpeeksi säästä. Paitsi että niin, ehkä se tuuli ( ja myös kaikki yleinen alkustressi ja -häslinki) on jotenkin minuun vaikuttanut, kun olen vähän kipeänä. Mutta nyt, muihin aiheisiin. Sunnuntai oli siis kiireinen päivä, josta suuren osan istuin bussissa. Muutin silloin tänne Hillheadiin ja raahasin laukkuja ja itseäni paikasta toiseen, majoittajani kun asuu toisella puolella kaupunkia. Olin myös vaihtareille järjestetyllä bussiajelulla, jossa esiteltiin vähän paikkoja: kampusta, rantaa ja kaupunkia. Paras tieto tuolla kierroksella oli se, että täällä voi nähdä delfiinejä!!! Ja se on kai ihan yleistäkin. Sitä en todellakaan tiennyt, mutta nyt tiedän minne mennä kun on aikaa... :) Sunnuntai-iltana osallistuin Burns supper -tapahtumaan täällä Hillheadissa. Robert Burns on Skotlannin kansallisrunoilija, jonka kunniaksi syödään Haggista ja sen lisukkeita eli jotain perunamuusia ja lanttumuusia muistuttavia aineita, sekä tanssitaan perinteisiä skotlantilaisia tansseja, joita kutsutaan Ceilidh tansseiksi, ja tietenkin juodaan viskiä! Olen siis jo nyt saanut aimoannoksen Skotlantia ja maistanut Haggista! Sen jälkeen aloinkin vakavasti harkita kasvissyöjäksi ryhtymistä... :D No jos totta puhutaan, niin nämä ajatukset ovat muhineet päässäni jo pitkään, ja Haggis ei todellakaan ollut niin pahaa kuin miltä se kuulostaa. Sitä voisi oikeastaan verrata ihan vaan mausteiseen jauhelihakastikkeeseen (tai mössöön). Se on siis vaan mausteista, ei muuta sanottavaa. Mutta Ceilidh on ihan huippua! Siinä siis soitetaan perinteistä skottimusiikkia viuluineen ym. ja tanssitaan ehkä vähän suomalaisia kansantansseja muistuttavia tansseja. Siis hauskaa ja kuumaa puuhaa! 

Tytöt tanssii! Huono kuva, mutta ehkä siitä näkee vähän liikeratoja ja vaatteita. He siis esittivät meille näitä tansseja ennen kuin itse päästiin kokeilemaan.

Hieno, vanha kirkko kampuksen lähellä. Ikkunan alareunassa yliopiston vaakuna.

Tältä kampuksella näyttää! Ilmeisesti siellä asuu myös ihan normi-ihmisiäkin. Muuten, täälläkin lentelee paljon lokkeja, jotka voi napata ruokaa käsistä jos syö ulkona.

Ensimmäinen viikko täällä on Refreshers´week, jolloin järjestetään paljon kaikenlaista tapahtumaa infoista bileisiin. Yliopiston Student Association eli AUSA on iso järjestäjä, ja kaikki tapahtumat, missä olen tähän asti käynyt ovatkin olleet sen järjestämiä. Suurin osa tapahtumista on vielä ilmaisia, eli niihin kannattaa osallistua! Koko viikon ajan on myös illalla ilmaisia elokuvanäytöksiä keskustassa. Tänäiltana menen niitäkin kokeilemaan ja katsomaan Wreck-it Ralph:ia. Tapahtumissa myös tietenkin tutustuu ihmisiin, mikä on ihan mukavaa. :) Näin alkuun ihmisiin on helppo tutustua, kun kaikki on vielä enemmän tai vähemmän vieraita toisilleen. Olen tähän mennessä tavannut mm. saksalaisia (paljon!), tsekkiläisiä, kanadalaisia, ruotsalaisia, belgialaisia, espanjalaisia ja myös suomalaisia vaihtareita.

Kampusta...

Tänään yliopistolla esiteltiin monia Societyjä. Ja niitähän riittää. On varmaan jokaiselle urheilulajille oma seura: löytyy mm. kendoa, purjehdusta, jonglöörausta ja vaikka mitä. Täältä löytyy myös kaikenlaisia hyväntekeväisyys-, ilmastonmuutos-, kasvissyöjä- ym. seuroja. Ja tietty suunnilleen kaikille aineille oma. Oma seura löytyy myös esim. kazakhstanilaisille, mikä antaa hieman kuvaa soceity:ien todellisesta määrästä. Löytyy myös erilaisia poliittisia ja taiteellisia seuroja sekä Fashion Society! :D Minä kuitenkin kiinnostuin lähinnä International Societystä, joka mm. järjestää myös retkiä ympäri Skotlantia, ja Zoologian Societystä sekä aion mennä kokeilemaan Rock-Gospel-kuoroa! Karsastin ensin sen nimeä, rock ja gospel, hmm.. mutta kunhan se ei mene liian jeesusteluksi niin se voi olla ihan huippuakin. 

Tässä rakennuksessa mulla on luentoja...

Tällä viikolla (valitettavasti) alkoi myös opiskelu. Kurssit alkoivat minulla jo maanantaina. Käyn siis kahta kurssia kerrallaan, kumpikin 7,5op (täällä 15, erilainen systeemi): Animal Behaviour ja Sustainable Resource Management. Molemmista missasin ekat luennot, ja muutenkin oon vähän pihalla näin alkuun kaikesta. Mutta muutaman luennon perusteella ensimmäinen vaikuttaa olevan vähän yksityiskohtaisempi kuin luulin, neurojuttuja ja kaikkea sellasta tylsää. Toinen kurssi taas vaikutti ensin liian helpolta, ekologiset jalanjäljet ja väestönkasvu kun on aika tuttua asiaa jo, mutta sitten tulikin critics-tunti, jossa piti kriittisesti arvioida tieteellistä artikkelia. Juu, en ihan ollut tilanteen tasalla. Opettajan puheesta saa erittäin hyvin selvää, eikä ymmärtämisessä ole ongelmia, mutta ryhmätilanteessa oon kyllä vähän pulassa kun paikalliset puhua pupattaa supernopeesti vaikeesta aiheesta ja parhaimmillaan vielä murteella. Joko minun ryhmässä oli superviisaita ihmisiä, itse olen tyhmä, tai sitten taso on täällä ehkä vähän parempi, ainakin tilastojuttujen ja kriittisen arvioinnin osalta. Tällä kurssilla pitää palauttaa muutama kriittinen arviointi artikkeleista, mikä hiukan pelottaa. Molemmilla kursseilla on myös ilmeisesti jonkinlaiset ryhmätyöt/esitelmät...apua! No, ainut toiveeni on olla aivan totaalisesti nolaamatta itseäni ja päästä läpi näistä kursseista (oppiminen olisi myös ihan mukavaa).

... ja tässä myös! Siinä on myös kappeli, joka on ilmeisesti suosittu vihkimispaikka.

Kursseille ilmottautuminen, opiskelijakortin saaminen ja tällaiset yliopiston käytännön asiat ovat sujuneet varsin vaivattomasti. Minun pitää vaan vielä saada uusi learning agreement allekirjoitettua ja lähetettyä Jyväskylään, koska yksi kurssi päätettiin vasta täällä. Muissa käytännön asioissa minulla on vielä vähän pähkäilemistä, sillä en ole enää varma pankkitilin avaamisesta ja kännykkäliittymästä, mutta eiköhän nekin viimeistään ensiviikolla selviä. Kaikki virkailijat ja muut ketä täällä olen tavannut, ovat yleensä ottaen hyvin mukavia, ystävällisiä ja kohteliaita. Minäkin alan pikkuhiljaa käyttämään sanoja please ja pardon. :)

 

Ensimmäinen viikonloppu!!

Ensimmäinen viikonloppuni on sisältänyt ihania ihmisiä, paljon uusia tuttavuuksia ja totuttelemista täkäläiseen ilmastoon (sekä ulkona että sisällä...). Ensinnäkin, matkasta selvisin hyvin; sain erinomaisesti tuhlattua kukkaroon jäljelle jääneet eurot ylihintaisilla lentokentillä oleskellessani. Erityisesti Kööpenhaminan lentokenttä osoittautui aivan mielenräjäyttäväksi riistohalliksi. Esimerkkinä hampurilainen (tai ateria, joka tapauksessa) olisi maksanut seitsemäntoista euroa!! Aivan käsittämätöntä. Ja yhtä paljon maksava pokkari, The Hunger Games, jonka kuitenkin sorruin ostamaan. Niin, ja sain kukkarooni kolmattakin valuuttaa, nimittäin tanskan kruunuja, kun ostokset voi maksaa euroina, mutta takaisin annettiin kruunuja.

Perille kuitenkin päästiin, ja Aberdeenin lentokentällä matkalaukutkin tulivat pikavauhtia liukuhihnalle. Kentältä pääsi helposti keskustaan vievään bussiin, ja vielä kohtuuhinnalla. Mahtava houstini odotti minua bussiasemalla, josta matkustimme majapaikkaamme. Bussit ovat Aberdeenissa Suomeen verrattuina mukavan hintaisia. Hintajärjestelmää en ole aivan täysin ymmärtänyt, mutta esim. sunnuntaina pystyin matkustamaan koko päivän ees taas maksamalla opiskelijan lipusta £3.20. Ilmeisesti bussit ovat kuitenkin usein myöhässä (mikä ei välttämättä ole eroavaisuus Suomeen).

Meren rantaa Aberdeenin pohjoispuolelta läheltä nykyistä kotiani. Päivä oli tosiaan melko tuulinen ja harmaa. Rannalla näkyvät lohkareet on ilmeisesti siihen natsien maihinnousua estämään laitettu.

River Don ja yksi Euroopan vanhimmista silloista. Aberdeen on periaatteessa kahden joen välissä: Don virtaa pohjoispuolella ja Dee eteläpuolella. Ja jollain minulle vielä epäselväksi jääneellä tavalla näistä nimistä tulee Aberdeen...

Majoittajani esitteli minulle mm. merenrantaa, yliopiston kampusta ja kaupunkia yleisesti. Harmillinen sattuma oli, että hän sattui olemaan kipeänä minun tullessani, mutta silti urhoollisesti jaksoi viedä minua paikasta toiseen. :) Tapasin myös hänen ystäviään, mikä oli oikein mukavaa. Tapasin myös täkäläisen biologian opiskelijan, jonka kanssa olen samoilla kursseilla. Ylipäätään täytyy sanoa, että suosittelen hyvin lämpimästi sohvasurffausta kaikille! Jos sattuu yhtään niin hyvä tuuri kuin minulla (tai osaa valikoida houstinsa), niin pääsee varmasti aivan eri tavalla sisälle täkäläiseen mielenlaatuun ja yleiseen olemiseen, ja voi saada pysyviä ystäviä!

Ensimmäinen päiväni Aberdeenissa oli melko kylmä, sateinen ja tuulinen, mutta lauantaina aurinko paistoi täydeltä taivaalta ja voi sanoa jopa hetkittäin olotilani olleen lämmin. Auringossa graniittiset rakennukset näyttävät oikeastaan hieman kimaltavan auringossa ja Aberdeen on kauneimmillaan. Minua kuitenkin varoitettiin heti olemaan tottumatta sellaiseen säähän, sillä se tosiaan on vähemmistössä. Jos majoittuu tavallisten ihmisten kodeissa täällä saattaa huomata, että ulkoilman lisäksi myös sisällä on kylmä. Ja en tarkoita nyt mitään pientä viileyttä vaan siellä ihan oikeasti on kylmä. Ja kostea, mikä tekee siitä pahempaa. Se on sellaista kosteutta, että jos kännykän jättää yöksi kokolattiamatolle, se saattaa hajota yön aikana. Ja jos jättää salmiakkikarkin sinne matolle, niin se sulaa siihen... Siksi on hyvä olla lämpimät peitot tai vaikka monta kerrosta niitä. Hyvä minun sanoa, kun tällä hetkellä minulla ei ole peittoa ollenkaan. Tilanne onkin aivan erilainen nykyisessä asunnossani Hillheadin opiskelijakylässä. Täällä on lämmin! Ei kuitenkaan niin lämmin, etten huomenna menisi ostoksille. Olen siis ihan tyytyväinen kämppääni. Kaikki 5-6 kämppistäni tuntuvat olevan oikein mukavia, ja ei juuri valittamista ole. Huone on pieni, mutta mukava, löytyy kaksi vessaa, yksi suihku, monta lavuaaria, ja ihan ok keittiö. Ottaen huomioon, että Aberdeen on ilmeisesti koko Britanniassa kallein paikka asua tällä hetkellä, hintakin on ihan kohtuullinen.

Maailman kuulu Union Street (kuten bussikierroksen opas kertoi)

St. Nicholas Kirk kylpemässä auringon valossa Union Streetin kupeessa.

Puolittaisen puhdistusoperaation tulos.

Robert the Bruce King of Scots = tärkeä henkilö Skotlannin historiassa

Katunäkymää keskustasta.

Söin lauantaina lounasta aivan ihanassa Books and Beansissa. Kahvila yhdistettynä second-hand kirjakauppaan. Tällaista näkymää syödessäni katselin. Alhaalla kadulla oli joka kuun viimeisenä lauantaina pidettävät maalaismarkkinat.

Herttaisin kahvila ikinä! (Nimeä en valitettavasti muista)

 Siinä pientä kuvakatsausta lauantaihin asti. Palaan myöhemmin yliopistoelämän alkuun ja sen mahtaviin puitteisiin. Mutta tunnelmat nyt ovat: väsynyt mutta onnellinen! :)

Minä, laukku, reppu ja läppäri

Tästä se alkaa! Huomenillalla olen jo Aberdeenissa. Aika hurjaa kyllä... Tulen siis viettämään seuraavat noin 5kk tuossa harmaassa graniittikaupungissa. Suunnitelmissa olisi suorittaa 30 opintopistettä neljän biologian kurssin parissa ja ehkä sen lisäksi hieman viettää myös Erasmus-elämää. Kirjoitan elämästäni siellä tätä blogia, josta toivonmukaan on iloa jollekulle sekä viihdykkeenä että hyödyllisenä tietona. Kaiken (ehkä tylsänkin) hakemisinfon kirjoittamisen syynä on se, että saan tällä blogilla korvattua pakollisen vaihtokertomuksen. Älkää siis tylsistykö, vaan hypätkää halutessanne tylsemmät kappaleet yli!

Siis, miksi juuri Aberdeen? Miksi valita kaikista maailman vaihtokohteista juuri se sateisimmasta ja kylmimmästä päästä oleva ja ilmastoltaan mahdollisimman kurjan oloiselta vaikuttava kohde? No, Skotlanti yleensäkin on viehättänyt minua, ja kerran siellä vierailtuani ajattelin, että tänne haluan uudestaan. Niihin nummimaisemiin kun ei voi olla ihastumatta. Toisena vaihtoehtona minulla oli Irlanti, mutta laitokseni Erasmus-kohdetarjonnan perusteella päädyin Aberdeeniin. Luulisi että näin suomalaisena siihen mereiseenkin tuuleen ja sateeseen tottuu. Hyvänä perusteena oli myös kielitaidottomuuteni kaikissa muissa kielissä kuin englannissa.

Hakeminen tähän Erasmus-kohteeseen oli hyvin helppoa ja yksinkertaista. Ei tarvinnut kuin jokunen perustelu kirjoittaa laitokseni Erasmus-koordinaattorille sekä laatia opintosuunnitelma eli lista kursseista jota suunnittelee vaihtoyliopistossa käyvänsä. Tämä täytyi siis tehdä edellisenä keväänä. Kursseista löytyi hyvin tietoa yliopiston nettisivuilta, ja laitoksemme Erasmus-vastaava oli hyvin avulias kaikissa mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kun laitoksen puolesta opiskelijoiden valinta oli keväällä tehty, eteni asia Aberdeeniin josta syksyllä alkoi sähköpostia tulla. Jos on lähdössä vaihtoon vain kevääksi, ei kannata hätääntyä jos heti syksyn alussa vaihtoyliopistosta ei kuulu mitään, koska niillä ihmisillä on ilmeisesti sillon vielä kiirettä syksyn vaihto-opiskelijoiden kanssa. Lopulta jotain kuitenkin kuului, ja vaihto varmistui sieltäkin päästä.

Syksyllä hoidettavia asioita olivat ainakin myös Erasmus-apurahan hakeminen, joka hoitui yhdellä paperilla ja Kelalle ilmoittaminen tukiasioissa, sekin melko helppo toimenpide... Jokainen Erasmus-vaihtoon lähtevä saa siis apurahan, joka ainakin nyt oli viidelle kuukaudelle 1250€. Kelassa asiointi taas jäi minua hiukan ärsyttämään lähinnä sen takia, että syyslukukausi Skotlannissa kestää tammikuun loppupuolelle asti, ja kevätlukukausi alkaa siis tammikuun lopussa ja loppuu kesäkuun alussa. Näin en saanut haluamaani ja odottamaani viiden kuukauden tukea (siis helmi-kesäkuulle) vaan jouduin tyytymään neljään, nyyh! Vaikka maksan vuokraa siellä viideltä kuukaudelta... :( No, Kela on kela eikä siitä muuksi muutu, älköömme siis masentuko!

Muita ennen lähtöä hoidettavia asioita olivat tietenkin asunnon! ja VISA:n hankkiminen. Asunnon päätin hankkia helpoimman kautta eli yliopiston asuntolasta. Sieltä löytyi monen hengen soluvaihtoehtoja, ja kalliin vuokran lisäksi vielä vähän lisää maksamalla saisi ateriatkin päälle. Kaikkiin asuntoihin kuuluu netti, pyykkituvat ynnä muut esim. Kortepohjan ylioppilaskylässä tottumaan asuneille kuuluneet mukavuudet (lisänä siivous ainakin yhteisissä tiloissa ja miinus sauna). Suurena erona Kortepohjaan on kuitenkin VALTAVA hinnanero. Itse päädyn asumaan kuuden hengen soluun, josta maksan lähes kaksi kertaa niin paljon kuin Kortepohjan yksiöstäni! Varaudu siis tähän järkytykseen! Olisiko siis ollut parempi etsiä asuntoa yksityiseltä? Sitä en voi varmasti sanoa, mutta ilmeisesti hintataso myös siellä on kalliimpi kuin Suomessa. Helpommalla totta kai pääsee tyytymällä yliopiston majoitukseen. Siitä, kuinka tyytyväinen tähän olen, lisää myöhemmin... Kortepohjan yksiöni muuten alivuokrasin kalustettuna vaihtoajakseni. Se on mahdollista puoleksi vuodeksi tehdä, ja ottajia kyllä riittää!

VISA on hyvä hankinta varmaankin ihan minne tahansa lähdettäessä, kun Electron ei kaikkialla käy. On myös hyvä olla kaksi korttia jos toinen vaikka häviää... Kortin hakemista ei kannata jättää viime tinkaan, koska siinä voi mennä noin kuukausikin.

Hakuasioiden lisäksi oli hankittava lennot. Olen asunut noin kuukauden kotipaikkakunnallani Kuopiossa (lukukauden myöhäisen alkamisen vuoksi), joten oli syytä tarkastella lentovaihtoehtoja myös suoraan Kuopiosta, kun Helsinkiinkin matkaa kertyy. Löysinkin edullisen lennon SAS:ilta. Reitti kulkee Kuopiosta Helsinkiin, sieltä Kööpenhaminan kautta suoraan Aberdeeniin. Vertailujeni mukaan tämä vaihtoehto oli edullisin ottaen huomioon myös helppouden. Mahdollista on lentää myös esim. Helsingistä Edinburghiin, josta lähtee edullisia Mega-busseja Aberdeeniin.

Syyslukukauden ja kevätlukukauden välissä ei ole taukoa, minkä vuoksi pääsen kämppääni vasta ensimmäistä maanantaina edeltävänä päivänä, sunnuntaina. Halusin kuitenkin päästä Aberdeeniin jo vähän aiemmin, joten ostin lennot edelliselle torstaille (eli huomiselle!). Minun täytyi siis keksiä jostain majoitus kolmeksi yöksi. Ensin katselin edullisia hostelleja kaupungista ja löysinkin kohtuuhintaisen Youth Hostellin. Minua kiinnosti kuitenkin myös couchsurfing, joten päätin kirjautua palveluun ja etsiä majoitusta myös sitä kautta. Minua onnistikin ja sain hyvältä vaikuttavan yösijan kaupungista. Katsotaan minkälaisessa pedissä siis huomenna nukunkaan!

Huhhuh, kun on tekstiä tullut ja aikaa mennyt. Pitääkin palata pakkaamisen pariin! Tänään onkin ollut aivan erinomainen talvipäivä ja kävin kävellyllä tuijottelemassa "naapurin" Highlandin karjan vasikoita. Etsin kai jonkinlaista sielujen sympatiaa näistä karvaturreista, jotka ovat Skotlannin ylämailta kotoisin. Ehkä sieltä jonkinlaista orientoitumista tuleviin haasteisiin löytyi, niin oli tiukkaa tuijotusta molemminpuolin. Nyt täytyy enää mahduttaa elämäni 23 kilogramman matkalaukkuun, reppuun ja läppäriin.